Christer Åberg – Serigrafia

Christer Åberg

Christer Åbergin maalauksissa on kaksi linjaa. Toinen koostuu luolamaalauksista ja etnisestä taiteesta ammentavasta merkkikielestä, jossa hehkuvat värit ja merkitsevät viivat ja kuviot keskustelevat keskenään. Joissakin teoksissa taiteilija on näyttänyt, että vuorovaikutus toimii myös kristillisessä kuvakielessä: lintu, kala ja kukka ovat oleellisia symboleja niin idän kuin lännen kirkollisessa kuvastossa. Näissä maalauksissa on tahallista kitschin mieleen tuovaa liioittelun makua: voimakkuudeltaan lähes sisustuselementiksi nostettu oranssinpunainen ja maalauksen vastaavasti lähes reliefiä muistuttava pintarakennelma ovat kaukana siitä "aidosta" karheasta "poltetun maan" estetiikasta, jota esimerkiksi Välimeren ympäristön informalisteilta on totuttu näkemään. Toinen suunta koostuu italialaisen asetelmamaalauksen perinteestä, joka on perimiltään liikettä tyhjässä tilassa ja sen kuvausta. Tekijä on tuonut tähän tyyliin omana persoonallisena lisänään korostetun pysähtyneisyyden vaikutelman, joka toimii.